Erilaisten avoimien oppimis- ja työympäristöjen maailmassa ja jatkuvassa viriketulvassa on tullut yhä enemmän tarve löytää ratkaisuja keskittymiseen ja kiireettömyyteen. Ympäriltä tuleva ärsykkeiden määrä on valtava, kun piippaavat ja vilkkuvat älylaitteet vaativat jatkuvaa huomiotamme. Olemme tottuneet jatkuviin keskeytyksiin ja pätkittäin tehtävään työhön ja opiskeluun. Keskittyminen näiden keskellä voi tuntua vaikealta varsinkin jos keskittymistä vaativalle työlle ei ole oikeanlaisia puitteita. Toisinaan keskittymisongelmaan voi löytyä helppo ja nopea ratkaisu, mutta välillä tilajärjestelyjä voi olla tarpeen tehdä laajemminkin.
Hyvää keskittymiskykyä voi harjoitella
Kiireettömyys ja keskittyminen ovat osittain taitoja joita voi opetella. Mielen hallinnan harjoituksilla voi oppia keskittämään tarkkavaisuutensa käsillä olevaan asiaan. Tietoinen läsnäolo auttaa mielenhallinnassa ja meditaatiotaidoilla voi jopa opetella laskemaan omaa verenpainetta. Mielen hallinta vaatii kuitenkin pitkäjänteistä harjoittelua ja varsinkin lapsille se voi olla vielä turhan vaativaa. Tässä artikkelissa käsittelen enemmän sitä, miten tilaratkaisuilla ja sisustuksella voidaan parantaa keskittymistä.
Omat tilat keskittymiselle
Välillä voi olla vaikea toteuttaa kaikkia työtehtäviä samoissa tiloissa. Varsinkin jos muut tilan käyttäjät tekevät muunlaista tehtävää tai jos heillä on vain erilainen tapa tehdä kyseistä työtä. Helpoin keino varmistaa keskittyminen on varata tälle oma tilansa. Keskittymistä vaativan työn tila voi olla yhden henkilön tila tai vaihtoehtoisesti pienen ryhmän tila. Tärkeä on, että tilan käyttäjillä on samat näkemykset tilassa tehtävän työn laadusta. Keskittymisen tila on tila, jossa on rajattu turhat ärsykkeet pois. Tilan värimaailman olisi hyvä tukea tilan käyttötarkoitusta. Jos tilassa ideoidaan, värimaailma voi tukea ideointia. Luonnonmukainen sävymaailma on rauhoittava ja soveltuu hyvin keskittymistä vaativan työskentelyn tilaan. Väripsykologian mukaan keltainen väri auttaa keskittymään. Sitä on kuitenkin hyvä käyttää kohtuullisesti, sillä liiallisena se saattaa aiheuttaa ahdistusta.
Tilan akustisilla ominaisuuksilla on suuri merkitys tilan rauhoittavuuteen. Hyvin akustoitu tila vähentää stressiä ja auttaa keskittymään. Tilan pintamateriaaleihin onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta tilasta saadaan käyttötarkoitukseen sopiva.
Ärsykkeiden rajaaminen
Aina ei ole mahdollista siirtyä toiseen tilaan. Silloin aistiärsykkeitä voidaan rajata muilla keinoilla. Opetustilassa visuaalisia ärsykkeitä voidaan rajata helposti ja nopeasti erilaisilla liikuteltavilla seinäkkeillä ja tilanjakajilla.
Kotiluokissa ja avoimissa oppimisympäristöissä on myös erityisen tärkeä kiinnittää huomiota tilan hyvään akustiikkaan, jolloin lähtötilanne on jo rauhoittavampi ja viihtyisämpi kuin huonosti akustoidussa hälyisässä tilassa. Ääniärsykkeitä vähentämällä keskittymisen mahdollisuudet ovat paremmat ja tilaan syntyy kiireettömyyden tunnelmaa. Akustisilla seinäkkeillä ja tilanjakajaverhoilla voidaan vaikuttaa sekä visuaalisiin ärsykkeisiin, että tilan hyvään akustiikkaan.
Hyvä ergonomia
Hyvä ergonomia ja työasentojen vaihtelu parantaa verenkiertoa ja hapen kulkua aivoihin. Samalla se vaikuttaa myös positiivisesti keskittymiskykyyn. Pieni kävelylenkki tai liikunta päivän aikana parantavat todistetusti keskittymistä. Aivojen hyvää hapensaantia voisikin ennakoida ja tuoda työskentelytiloihin aktivoivia istuimia tai seisomatyöskentelypaikkoja. Kun aktivoivia istuimia tai välineitä on lähettyvillä, niitä on myös helpompi käyttää. Itse huomaan verenkierron heikkenemisen selkeimmin vilun tunteesta. Jonkin ajan istumisen jälkeen tulee tarve hakea lisää lämmintä vaatetta päälle. Hyvän verenkierron ylläpitämiseksi työntekoa olisikin hyvä tauottaa ja pitää pieniä jaloitteluhetkiä pitkin päivää.
Valaistus tukee keskittymistä
Hyvä valaistus auttaa oikeanlaisen vireystilan ylläpidossa ja sitä kautta vaikuttaa myös keskittymiskykyyn. Varsinkin pimeimpinä vuodenaikoina on hyvä kiinnittää huomiota työskentelytilojen oikeanlaiseen valaistukseen. Valaistuksen lämpötilan ja voimakkuuden olisi hyvä olla säädettävissä, jolloin sen avulla voidaan konkreettisesti tukea oikeanlaista vireystilaa. Valon puute tai liian voimakkaat kontrastit voivat olla haitallisia keskittymistä vaativan työn tekemisessä.
Optimaalisessa tilanteessa valon väriä ja voimakkuutta säädetään päivän kierron mukaan. Aamulla valon sävy voi olla lämmin ja voimakkuus hieman himmeämpi. Keskipäivää kohti mentäessä valon väriä muutetaan kylmempään ja kirkkaampaan suuntaan, ja taas illalla lämpimään ja himmeämpään. Näin valaistusta säätämällä voidaan tukea kehon luontaista rytmiä.
